Lottaperinnettä tänään
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry perustettiin 13.2.2003. Yhdistys kuuluu Suomen Lottaperinneliittoon (perustettu 1992).
Yhdistys keskittyy huolehtimaan lotta- ja pikkulottajäsentensä hyvinvoinnista ja henkisestä vireydestä
- - järjestämällä jäsenilleen virkistystilaisuuksia ja ystävätoimintaa joka kuukausi
- - jalkautumalla lähikuntiin retkien ja kulttuurin merkeissä
- - huolehtimalla lottajäsentensä pääsystä Lotta Svärd Säätiön tuella järjestettävään kuntoutukseen
Yhdistyksen merkittävin perinnetehtävä on ollut vuosina 2008-2014 lottien ja pikkulottien tarinoiden keruu kirjaksi Mukana lottatoiminnassa (toim. Terttu Matsinen). Se ilmestyi syksyllä 2014.
- 128 lotan ja pikkulotan tarinaa.
- Aineistonkeruu alkoi vuonna 2008.
- Pääosin haastatteluin kerätty aineisto kirjoitettiin yksilöllisiksi kertomuksiksi.
- Kertomusten keruu jatkuu edelleen.
Haasteet toiminnalle:
- uusien toimintamuotojen löytäminen perinnetyölle
- yhteistyö koulujen kanssa
- lottien tarinat nuorison eläväksi kokemukseksi
- yhteistyö muiden perinneyhdistysten kanssa, kuten esim. Sotilaspoikien Perinnekillan kanssa
- Jäsenrekrytointi
Yli 90-vuotiaat lotat, pikkulotat ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksusta. Monet lottajäsenistämme ovat aktiivisia myös sotiemme veteraanien paikallisjärjestöissä.
KEVÄÄN 2023 OHJELMA - KATSO TAPAHTUMAT-OSIO!
VUOSINA 2021 JA 2022 JAOIMME TASAVALLAN PRESIDENTIN MYÖNTÄMIÄ SUOMEN VALKOISEN RUUSUN I LUOKAN MITALEITA LOTTAJÄSENILLEMME. Katso Tapahtumia-osio.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27.2.2023.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin PAULIINA YLITALO.
Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä, Marjatta Mäkinen ja Jaana Ojala. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin Riitta-Marja Kuusela jatkamaa varapuheenjohtajana. Sihteerinä jatkaa Tuula Peltonen.
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistyksen vetäjäksi on siis löytynyt uusi, paikallisen lottaperinteen asiantuntija, ja yhdistyksen kehittämisestä kiinnostunut vetäjä. Sydämellisesti tervetuloa Pauliina!
Perinnetyö tuo sisältöä elämään ja yhteisiä mieleenpainuvia kokemuksia. Lottia ja pikkulottia on joukossamme vielä lukuisia, Suomessa elää vielä (12/22) noin 1000 lottaa ja noin 4000 pikkulottaa. Antakaamme aikaamme heidän parissaan tehtävälle työlle, ystäväpalvelulle ja yhdessäololle. Lottien ja pikkulottien työ vuosien 1924-1944 ajalta ei saa jäädä unhoon; he rakensivat omalta osaltaan pohjaa tulevaisuudelle vapaassa isänmaassamme.
Vuoden 2021 (Lotta Svärd 100v juhlavuosi) tapahtumia lyhyesti:
Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita näyttelymme Suomen Käsityön museon Kansallispukukeskuksessa avattiin suunnitelmien mukaisesti 16.4. Ensimmäisenä päivänä näyttelyyn tutustui omien jäsentemme lisäksi lukuisa määrä museon asiakkaita. Museon tilat antoivat mahdollisuuden liikkua terveysturvallisesti ja tarkkaan suunniteltujen ilmoittautumiskäytänteiden mukaisesti. Seursimme näyttelyvieraiden lukumäärään mahdollisesti vaikuttavaa koronarajoitusten tilannetta koko näyttelyn ajan.
Lotanpäivää 12.5. vietettiin kahvittelun ja Ilmavoimamuseon johtajan Kai Mecklinin esityksen merkeissä. Pitkästä aikaa päästiin jutustelemaan ja pohtimaan ilmavalvontalottien toimintaa hyvän pohjaesityksen perusteella. Kanttiinin tuotteet kävivät hyvin kaupaksi myös Käsityön museon satunnaisille kävijöille.
Näyttelyyn liittyvä Lottakanttiini avattiin taas 11.6. klo 14-17. Tuolloin vietettin Suomen Käsityön museon syntymäpäivää ja kanttiinissa katsottiin sotilaspojista ja lottatytöistä tehtyä DVD:tä.
Syksyn varsinainen toiminta aloitettiin, kun Lottakanttiini aukesi 13.8. klo 14-17 Suomen Käsityön museon 2. kerroksessa. Aiheena Pikkulottien moninaiset tehtävät. Pikkulotta Raili Peitsara tarinoi kahvituksen lomassa. Esillä oli myös myyntituotteita ja lotta-esineistöä sekä kiinnostavaa lottakirjallisuutta.
Syksyn toinen lottakanttiini aukesi taas 17.9. klo 14-17. Kahvivieraita poikkesi lähes 50 henkeä, ja lottatietoutta jakoivat yhdistyksemme puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet esillä olevan lottakirjallisuuden avulla. Talvisodan leivät tekivät myös kauppansa.
Museossa vietettiin kansallispuvun päivää 9.10. Kanttiinin väki sonnustautui myös kansallispukuihin. Katso galleria.
Lotta Svärd 100v Juhlamessu pidettiin Jyväskylän Kaupunginkirkossa 17.10. Kirkkokahvit järjestettiin Vanhassa Pappilassa heti kirkonmenojen jälkeen.
Lotta Svärd Säätiö on jatkanut vuonna 2021 aloittamaansa laajennusta lottiin ja pikkulottiin kohdistuvassa avustustyössä. Yhdistyksemme pyrkii huolehtimaan siitä, että jäsenemme saavat jäsenkirjeessä henkilökohtaisesti tiedon Säätiön tuen muodoista. Näistä ilmoitetaan Säätiön verkkosivuilla (ks. linkki). Toivomme myös omaisten ottavan tarvittaessa vastuuta avustusten hakemisessa.
Olemme lähettäneet ajantasaista tietoa Lotta Svärd Säätiön lotille ja pikkulotille suunnatusta avustustoiminnasta jäsenkirjeitse. Lotta Svärd 100v -juhlavuonna muistimme kunnioituksella erityisesti vielä joukossamme olevia lottia ja pikkulottia.
Noudatetaan edelleen alueviranomaisten ohjeita, pidetään turvavälejä ja kasvomaskia tarvittaessa, pestään käsiä ja pysytään terveinä!
Huhtikuu 2024Ei tapahtumia |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Olemme Suomen Lottaperinneliitto ry'n jäsenjärjestö.
Lue liiton puheenjohtajan viesti.
Lotta Svärd säätiö.
Tietoa Suojeluskuntien ja Lotta Svärd järjestön toiminnasta.
Lottamuseon verkkokauppa Tuusulassa.
LOTTATOIMINNAN LYHYT HISTORIA JYVÄSKYLÄN SEUDULLA
Lähde: Minkkinen, T. (1978) Lotta Svärd-järjestön Jyväskylän piirin ja Sisä-Suomen piirin historia. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Lotta Svärd Jyväskylän piiri irrottautui omasta suojeluskunnastaan jo 1924. Vuonna 1933 jäseniä oli noin 3600, ja 1938 ylitettiin 5000 jäsenen raja. Joulukuussa 1939 muodostettiin Keuruun alaosasto ja 1.9.1940 Lotta Svärd järjestön Sisä-Suomen piiri.
Vuodesta 1924 lähtien oli Jyväskylän piirillä mahdollisuus osallistua keskusjohtokunnan kursseille. Ensimmäiset piirikurssit Jyväskylässä järjestettiinkin jo 1925. Keskusjohtokunnan ohjauksella järjestettyjä paikallisosastojen iltakursseja pidettiin Jyväskylässä säännöllisesti vuodesta 1935 lähtien. Tosin Jyväskylän paikallisosasto koulutti lottiaan myös omilla iltakursseillaan ainakin parina vuonna. Kaikkiaan osallistui piirin lotista 121 keskusjohtokunnan järjestämään koulutukseen.
Ensimmäinen Jyväskylän piirin tyttöosasto perustettiin vuonna 1931 Laukaan Vihtavuoreen. Vaikeutena tyttötyön toteuttamiselle nähtiin johtajakysymys, lähinnä maaseudulla. Ei haluttu myöskään kilpailla partiojärjestön kanssa, jonka toimintaa oli erityisesti kaupunkioloissa. Pikkulotilla oli myös lottapuku. Useimmiten tytöt hankkivat sen itse. Varattomimmille paikallisosasto saattoi hankkia puvun, jolloin se tavallisesti myös oli paikallisosaston omaisuutta.
Tyttötyön ylin johto oli järjestön keskusjohtokunnalla. Ilmeisesti vuodesta 1935 lähtien piirillä oli oma tyttötyönjohtaja. Vuonna 1938 alkoi ilmestyä Pikkulotta-lehti, josta tytöt erityisesti seurasivat pikkulottien kummilapsen Aune Orvokin vaiheita.
Talvisotaan mennessä Jyväskylän piirikursseilla oli koulutettu 575 lottaa, jonka lisäksi iltakursseilla opiskeli 1422 lottaa.